Saija sai synttärilahjansa tänä vuonna hiukan etuajassa jo hiihtolomaviikolla. Neiti täyttää 13 vuotta 8.4., saas nähdä muistaako viä silloon että lahja on jo saatuna ;) Iso Duna löytyi todella edullisesti paikalliselta kirppikseltä, vain 35 e kun vielä tutulta myyjältä hiukan pluutasin. Juomapullo ja suolakivi piti vain ostaa lisäksi.

Ja itse asukas tuotiin Anniinan kans Seinäjoelta kun tultiin Haukiputaan reissulta kotiopäin.  Dunan mukana tuli tommonen pieni soma kuljetusboxikin, siinä oli mukava matkustaa.

ja tässä Hän on, saanko esitellä NÖPÖ, talvikko eli venäjänkääpiöhamsteri. Tyttö on syntynyt 3.1.09 ja väriltään on safiiri. Tossa kuvassa ei oo ihan oikean värinen, on enemmänkin sellainen siniharmaa.  Vallan söpö pikku otus. :)

Saija hoitaa Nöpön aivan itse, huolehtii siisteydestä, ruokkii välillä hiukan liikaakin (Nöpö jemmaa ylimääräiset ruuat pesäänsä) ja leikkii kyllä aktiivisesti Nöpön kanssa. Ilmeisesti just siitä syystä Nöpö meneekin Saijan kämmenelle mutta esim mua se puree sormeen. :/ Ihqu otus joka tapauksessa.

Eipä tänne muuten mitään kummosempia, tänään ollu tuulinen ja jotenkin harmaa päivä. Meinattiin lähtiä luistelemaankin muttei oikeen ketään huvittanut joten könnätäänpä sitten kotona. Huomenna ois sählypäivä tytöillä ja Eemelillä yhdet kaverisynttärit ainakin tiedossa. Aamuksi suunnittelin hiukan hiihtorekteä, katotaan nyt kuinka motivoiva ilma siä sitten on. Saija oli eilen illalla hiukan flunssaisen oloinen,  pää oli sillä kipiä tänäänkin muttei ainakaan vielä kuumetta. Mulla on vissiin joku kevätväsymys meneillään kun oikeen mikään ei nyt huvita.... ei sitte mikää :(

Mä oon pohtinut tässä miten noi loput näytöt tekis.. tai yrittäjyys on muuten ok mutta ope ei saa siihen ketää oppilaitoksen arvioijaa, voi hitto, luulis ettei sen nyt niin ylivoimaista oo. Siinähän ei mitää näyttöpäiviä oo vaan meen yksityiseen päiväkotiin parin tunnin arviointikeskusteluun, näyttö on täysin teoreettinen ja papereita pitää olla vino pino mukana. Ja se meidän erityiskasvatuksen yhteisnäyttö ei sitte menny läpi toimikunnassa, sen kyllä osas aavistaa jo etukäteen. Nyt pitää sitten tehdä se jotenkin, viikonlopun yli aattelin tuumata eri vaihtoehtoja ja ens viikolla sitten aloottaa soittelun eri paikkoihin, mihin sen vois mennä tekemään. Ottaa vaan hiukan kukkaron päälle jos siinä harjoittelu- ja näyttöpäivineen menee vaikka viikko... toisaalta jos ryhmikses ois iltahoidossa joku erityislapsi voisin olla päivän töis ja tehdä näytön iltasin... no, asioilla on tapana järjestyä, niin kai tämäkin tekee.

Linne sai enkunkokeesta 6+. Seiskaa se odotti ja oli kyl hiukan pettynyt. Nyt pitää laittaa enkunopelle spostia tukiopetuksesta. Lupas hiihtoloman jälkeen ottaa Linneä sinne muttei oo mitää kuulunut, on kai unohtanut. Ei siitä ainakaan haittaa oo, varsinkaan kun tyttö itte on suostuvainen tukkariin menemään. Tytöillähän alkoi nyt se Friends-ohjelmakin koulussa. Jotenkin tuli tunne että vanhemmat taitaa olla siitä enemmän innoissaan kuin lapset.... no, katotaan miten se lähtee sujumaan, vasta parina päivänä sitä on ollut.

Ossin suu on parantunut oikein hyvin ja poika syö jo ihan normaalisti. Koko aika se pyörittelee kieltä suussaan, on kai outo tunne nyt kun se liikkuu kunnolla. Tuli sairaalasta paperitkin jo (ja lasku, yli 80 e) ja siinä luki että kielijänne oli katkaistu tyveen asti ja ommeltu niin ettei arpikudosta pitäisi tulla sillai kun sen ekan operaation jälkeen. Nyt vaan pitää aloittaa kielijumppa ja puheterapiaharjoitukset päivittäin. Vielä ei oo poikaa huvittanut, kai sen verran arka suu vielä. Lupasin että heti kun saa kielensä itte nostettua ylös kitalakeen ja pidettyä siellä hetken aikaa mennään leluostoksille. Eikös se lahjonta ollutkin yks sallituista kasvatuskeinoista.... =D

Loppuun kuva poikien tekemistä lumiukoista....

 

Päivän biisi      Hanna Ekola & Petri Laaksonen; Itkemättömät itkut