.... ja muffinsien teko jäi kesken. Yhtäkkiä alko tehdä mieli jotaki hyvää, pakastimes ei muuta ku marjoja, lihaa ja leipää joten aattelin paistaa muutaman muffinssin. Ja ajatukseksi se sitte jäiki, siel on nyt voit ja sokerit yleiskonees ja munia ootellaan kunhan Teemu malttaa kotiutua kyliltä. Ja toivotaan että ne munat ois viä ehjänäkin.... ;) Lenni ja Oprikin oli muninu mut ne munat oli äkkiä syöty ku Esa tiputti ne maahan. Oli kuulemma peljästyny kissoja niin kovasti.... Kissanpennut voikin päästä uuteen kotiin, ei niitä ainakaa malta enää lopettaa niin söpösiä ovat. Ja haikeeta niistä on luopua muutenkin, mutta pääsevät sitten ainakin hyvään kotiin.

Niin, ei sitä lauantaina sitte päässy paljuun, sen verran myrskysi koko päivän ja illan. Innostuin siivoomaan yhden ison komeron, herraisä sentään miten paljo siä olikin tavaraa!!!! Yks iso jätesäkillinen meni roskiin, iso muovipussillinen vanhoja vaatteita Esalle monttuhuoneeseen räteiksi ja kirppiksellekin taitaa jotaki lähtiä. Nyt on mukavan siisti ja sain meidän matkalaukutkin sinne sopimaan, täytin ne pehmoleluilla niin ei mee tilaa hukkaan. Nyt on sen verran komeros tilaa että sinne saa jemmattua joululahjat, pari vasta on joulupukkia oottamassa.

Lapset nimittäin innostuivat eilen kirjoittamaan lahjatoivelistaa, mitä pienempi mukula sen pitempi lista. Isommilla tytöillä oli jo aika selvästi mielessä mitä haluavat, Linnellähän on synttäritkin joulun alla joten saapi toivoa sitten samalla sitäkin lahjaa. Jos vaikka pikkuhiljaa alkais lahjoja ostelemaan ei sitten mee ihan tili tyhjäksi joulukuussa.

Eilen oli myös SPR:n ea-ryhmän kokoontuminen, Saijan kans siellä oltiin. Hiukan vaisun oloista eka kerralla mutta ehkä se siitä virkistyy kunhan porukka hoksaa lähtiä mukaan. Äänestämäs kans käytiin ja olikin sitte illalla mukava huomata että oma ehdokas valtuustoon pääsi, eipä menny sekään ääni hukkaan. Just tossa Esan kans mietittiin että kaikissa vaaleissa ollaan äänestetty, ei oo yhtää kertaa jääny väliin, vaikka välillä se tuntuukin turhalta toiminnalta.

Tänään sitte olikin normaali työpäivä, pihalla oltiin aamupäivällä aika kauan, onneksi kun sitte iltapäivästä taas satoi vaakatasossa hetken aikaa. Postissa piipahdin niin että kerkesin viel tän päivän lähteviin muutaman kirjeen viedä ja samalla haettiin pari kenkälaatikkoa. Osallistutaan nimittäin taas tähän. Viime vuosi jäi väliin kun Esa sairastui, mutta nyt ollaan taas mukana. Kaks laatikkoa tyttöjen kans täytetään, hiukan jo katteltiin mitä kotoa löytyy ja loppuviikolla sitten käydään kaupoista ettimäs loput. Nyt tuli paljon esitteitä noiden laatikoiden mukana, jotenkin tuli tunne että eiköhän vähempikin riittäisi, ne oli kaikki tosi hienoja ja upeita, moniväriesitteitä hyvällä paperilla. Mutta entä jos esitteet ois vaatimattomampia niin rahaa jäis enemmän siihen todelliseen auttamiseen.... yhdessä esitelappusessa oli kaunis tarina, joka ainakin minut sai herkistymään, luin sen lapsillekin ja aattelin huomenna lukea pikkupojillekin päiväsadun alkajaisiksi. Lainaan sen nyt tähän Patmos-säätiön Joulun Lapsi 2008-esitteestä ja siihen onkin hyvä lopettaa tältä päivältä....

Rakas Joulun Lapsen Ystävä

Itäeurooppalaisessa lastenkodissa opettaja puhui Jeesuksen syntymisestä maailmaan.  Puheensa lopussa opettaja pyysi jokaista lasta piirtämään Seimen Lapsen, Jeesuksen. Pieni poika kuunteli opettajaa.  Hänkin piirsi Seimen Lapsen.  Hänen piirroksensa oli kuitenkin hyvin erilainen kuin muut piirustukset.

      Poika oli piirtänyt seimeen kaksi lasta!

Opettaja ihmetteli.  Eihän seimessä voi olla kahta Jeesus-lasta! Pojalla oli vastaus...

Kerron sinulle mitä poika vastasi.  Hän sanoi: "Tuo toinen olenkin minä.  Toinen lapsi on Jeesus.  Mutta minä olen tuo toinen!" Opettaja kehotti poikaa kertomaan, miten hän oli päässyt Jeesuksen vierelle seimeen. "Menin katsomaan Jeesusta Beetlehemiin.  Jeesus kysyi missä minun kotini on.  Kerroin, ettei minulla ole kotia.  Isä ja äiti ovat kuolleet.  Olen orpo." Pojan puhuessa hänen silmiinsä nousivat kyyneleet.  Pian hänen silmänsä kuitenkin kirkastuivat hänen jatkaessaan: 

"Jeesus sanoi, että seimessä on tilaa meille molemmille.  Niin minä kiipesin seimeen  Jeesuksen vierelle.  Enkä minä enää ole koditon.  Asun siellä missä Jeesus asuu.  Aina."